×
Vi använder cookies på våra sajter för att ge dig en bättre upplevelse. Med att fortsätta godkänner du detta. Läs mer ›
Acceptera
HelsinkiMissio-blogi

Kolme vinkkiä yksinäisen mielen rauhoittamiseksi

Jenny Julkunen
05.05.2020

Koko maailma elää parhaillaan hyvin poikkeuksellista aikaa. Yksinäisyys on jokaiselle meistä tuttu ilmiö ja tunne. Se kertoo ennen kaikkea yhteenkuuluvuuden perustarpeestamme. Juuri nyt tarve olla yhteydessä muihin tulee erityisen näkyväksi ja koskettaa meitä kaikkia enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Yksinäisyyden kokemuksen herääminen on inhimillistä. Se on reaktio elämässämme ja ihmissuhteissamme tapahtuviin muutoksiin. Se on viesti, joka vaatii tulla huomatuksi.

Tiedämme, että jo lyhyen ajan sisällä yksinäisyys alkaa vaikuttaa meihin monin tavoin. Se vaikuttaa tunteisiimme ja ajatteluumme lisäten itseen ja muihin kohdistuvia haitallisia ajatuskehiä. Joskus se saa meidät toimimaan hyvin ristiriitaisestikin. Saatamme alkaa käyttäytyä toisin kuin haluaisimme.

Jos koet yksinäisyyttä ja huomaat ajattelusi muuttuneen sinulle jollain tavalla haitalliseksi, voit kuitenkin yrittää säädellä tunnettasi ja sen vaikutusta elämääsi.

1 Älä taistele yksinäisyyttäsi vastaan – kysy, mistä tunteesi kertovat

Yksinäisyys on tunne, joka herättää monenlaisia tunteita kuten turvattomuutta, pelkoa, ärtymystä ja surua. Kuten muutkin tunteet se tuntuu voimistuvan, jos sitä yrittää tukahduttaa, vältellä tai vähätellä. Se on kuin sinnikäs puhelinmyyjä, joka soittaa ja soittaa, kunnes vastaat.

Ikävätkin tunteet ovat osa meitä ja kuuluvat elämään.  Ja sellaisina ne tarvitsee myös hyväksyä ja huomata. Kokeile tunnetta vastaan taistelun sijaan lempeyttä. Juuri nyt on hankala tilanne ja koen näin. Mitähän tunteeni haluaa minulle kertoa?

2 Älä ruoki haitallisia ajatuksia, vaan haasta ne lempeästi

Yksinäisyys vaikuttaa ajatteluumme, ja usein ajatuksemme vaikuttavat myös sen syntyyn. Varsinaiset tapahtumat tai tilanteet eivät yksinään synnytä ikävältä tuntuvia tunteita, vaan se, millaisia merkityksiä niille mielessämme annamme. Toisin sanoen olennaista on, mitä ajattelemme tilanteen tarkoittavan. Yksinäisyyden keskellä saattaa herätä ajatuksia esimerkiksi siitä, että on muille yhdentekevä taakka, josta ei välitetä – vaikka näin ei todellisuudessa olisikaan.

Haitalliset ajatukset tunnistaa siitä, että ne nimensä mukaisesti saavat olon tuntumaan entistäkin kurjemmalta eikä niistä ole hyötyä. Ajatukset alkavat nopeasti ylläpitää yksinäisyyttä. On harmillista, että tällaiset ajatukset tuntuvat tosilta, vaikka sitä ne eivät useinkaan ole. Ne ovat ajatuksia. Mielen värittämiä ja tulkitsemia versioita todellisuudesta.

Kokeile haastaa lempeästi tunnistamiasi haitallisia ajatuksia. Onko ajatus totta aina ja kaikkialla? Löytyisikö siihen poikkeuksia? Mitä ystäväsi sanoisi, jos kertoisit ajatuksistasi hänelle? Onko tämä ajatus tarpeellinen hyvinvointisi kannalta? Mitäköhän ajatukseni taustalta mahtaa löytyä?

3 Uskalla pyytää apua, vaikka tekisi mieli vetäytyä

Yksinäisyys siihen liittyvine tunteineen ja ajatuksineen saa aikaan toimintaimpulsseja. Usein ne ristiriitaisesti houkuttelevat meitä vetäytymään, välttelemään tai muulla keinoin suojautumaan kaikelta kurjalta, vaikka kipeimmin kaipaisimme toista ihmistä. Tämä voi konkreettisesti näkyä niin, että vähentää yhteydenpitoa muihin, avaa omia tunteita ja ajatuksia vähemmän muille tai pyrkii suoriutumaan kaikesta yksin. Avun pyytäminen tuntuu yksinäisyyttä suuremmalta uhalta.

Jos huomaat tällaisen toimintaimpulssin heräävän, voisitko pyrkiä toimimaan toisin? On totta, että näin poikkeustilan aikana fyysistä vetäytymistä ja jopa eristäytymistä kotiin on mahdotonta välttää, ja se tekee impulssien vastustamisen tavallistakin hankalammaksi. Juuri siksi niiden haastaminen on kuitenkin entistäkin tarpeellisempaa.

Käytä luovuuttasi ja pyri kohti muita ja itseäsi kaikesta huolimatta. Voisitko soittaa, chattailla tai vaikka kirjoittaa kirjeen? Käydä naapurin seniorille kaupassa tai ottaa naapurinkin lapset mukaan metsäretkelle? Jakaa osaamistasi videovälitteisesti? Nyt voi olla aikaa ottaa haltuun villasukkien neulominen tai shakin pelaaminen. Voisitko pyytää apua läheiseltäsi tai vaikka ammattilaiselta, jos huomaat sitä tarvitsevasi? Rauhoittuisiko levoton mieli ja keho pysähtymällä ja hengittelemällä, ehkäpä tietoisuustaitoharjoittelun avulla?

Nyt jos koskaan: älä jää yksin, älä jätä ketään yksin. Kannetaan vastuu yhdessä.

 
Kärsitkö yksinäisyydestä? Tuntuuko sinusta, ettet pysty irtautumaan siitä? Me tarjoamme apua. Lue lisää ja ota yhteyttä >

HelsinkiMission palvelut poikkeusaikana

Jenny Julkunen

yksinäisyystyön asiantuntija

HelsinkiMissio-blogi – Alla inlägg

16.08.2019 –
Ursula Hallas

"Yksinäisyys vanhuudessa voi toisinaan tarkoittaa rauhaa, lepoa ja vapautta valita oman mielensä mukaan. Se voi myös olla ahdistavaa ja masentavaa kaipuuta toisen ihmisen seuraan, tyydyttävän vuorovaikutuksen puutetta tai heikkoa itsetuntemusta." – Kotiliesi

17.06.2019 –
Kaisa Tanskanen

Avun pyytäminen voi hävettää, jopa pelottaa nuorta. Siksi yksikin kokemus torjutuksi tulemisesta
voi olla kohtalokas. On mahdotonta tietää, kuinka moni nuori on lannistunut apua hakiessaan ja
jatkaa yksin selviytymistä.

26.04.2019 –
Tuula Colliander

Se on suuri lupaus, joka velvoittaa. Ajattelen, että voimmeko sen ääneen lausua. Onko meistä lunastamaan sitä?

25.04.2019 –
Heidi Rouhiainen

Keskuudessamme elää näkymätön joukko ”salaa syrjäytyneitä” nuoria aikuisia, joiden mieli ei kestä kilpailuyhteiskunnan paineita. He pärjäävät ulkoisesti, mutta ovat henkisesti aivan lopussa.

21.03.2019 –
Emma Lindegren

Tulinko oikeaan paikkaan? Onko kriisini tarpeeksi iso? Entä jos vien jonkun toisen apua kipeämmin tarvitsevan paikan? Pitäisikö olla masentuneempi? Voinko tulla, vaikka jaksan yhä sinnitellä töissä?

13.02.2019 –
Maria Rakkolainen

Työ yksinäisyyden vähentämisen Näkemys-ohjelman parissa on ravistellut sellaisia itsestäänselvinä pidettyjä käsitteitä kuin ystävällisyys ja ystävyys. Miten oikein voisi ystävystyä? Miten ystävyys alkaa?

17.01.2019 –
Heidi Rouhiainen

Täydellisyyden tavoittelu on ansa, johon yhä useammat nuoret aikuiset lankeavat. Milloin itsensä kehittäminen muuttuu pakkomielteiseksi suorittamiseksi?

19.12.2018 –
Tuula Colliander

Jokainen meistä on joskus kokenut olonsa yksinäiseksi, jopa toivonut saavansa olla hetken yksin. Hetkittäinen, vapaaehtoinen yksinolo antaa mahdollisuuden omien ajatusten ja tunteiden käsittelyyn.

14.12.2018 –
Jenny Julkunen

Yksinäisyys on viime aikoina puhuttanut mediassa. Yksinäisyys herättää monenlaisia mielikuvia ja stereotypioita yksin koulunpihalla kiveä potkivasta lapsesta sadan kissan kanssa asustavaan erakkoon. Usein yksinäisyys ei kuitenkaan näy päällepäin.

15.06.2018 –
Maria Rakkolainen

Muistatko sitä lapsena koettua tunnetta vatsapohjassa, kun aamulla silmiä avatessa muistit, että on syntymäpäiväsi tai jouluaatto? Kun nuorena silmäilit välitunnilla ihastustasi? Tai menit huvipuistoon, istuit sen ensimmäiseen laitteeseen ja hymyilit odotukselle, että hui, kohta lähtee ja lujaa!

17.04.2018 –
Maria Rakkolainen

Muistan, kun olin pienenä äitini kanssa kaupan parkkipaikalla ja vanhalla naisella oli mustat vaatteet, hattu ja huntu kasvoillaan. Äitini vastasi uteluuni, että se oli suruhuntu. Merkki siitä, että nainen oli menettänyt läheisensä. Se herätti minussa hämmennystä, mutta myös kunnioitusta.

27.02.2018 –
Jenny Julkunen

Tapasin taannoin ihmisen. Hän pohti – monen meistä tavoin – kysymystä siitä, kuka ja minkälainen hän on. Hän kertoi olleensa lähestulkoon koko elämänsä yksin.

23.11.2017 –
Jenny Julkunen

Satoi vettä, kaatamalla. Työmatkapyöräilijän unelma. Ei auttanut muu kuin sonnustautua kokovartalo-goretexiin ja hypätä reippaasti satulan selkään.

04.10.2017 –
Maria Rakkolainen

Yksinäisyys voi tulla elämään pakottavana kokemuksena lapsuudesta ja nuoruudesta asti. Se voi myös hiipiä kuin varas salakavalasti elämäämme, siten että yhtäkkiä vain huomaamme sen asettuneen asumaan. Ei-toivottu vieras, mutta siinä se sitten on. Vaatien yhä enemmän huomiotamme.

02.10.2015 –
Henrietta Grönlund

Luottamus on ollut tämän vuoden sana. Se on nostettu keskeiseksi tekijäksi hallitusneuvotteluissa, taloustilanteessa ja yhteiskuntasopimuksessa.

03.06.2015 –
Henrietta Grönlund

Myötätunto on ollut kova juttu HelsinkiMissiossa jo muutaman vuoden. Arkimerkitykseltään tuttu asia avaa vallankumouksellisia näköaloja, kun siihen perehtyy.

Visa mer ›