×
Vi använder cookies på våra sajter för att ge dig en bättre upplevelse. Med att fortsätta godkänner du detta. Läs mer ›
Acceptera
HelsinkiMissio-blogi

Ystävällisyyden paradoksi

Maria Lähteenmäki
13.02.2019

Työ yksinäisyyden vähentämisen Näkemys-ohjelman parissa on ravistellut sellaisia itsestäänselvinä pidettyjä käsitteitä kuin ystävällisyys ja ystävyys. Miten oikein voisi ystävystyä? Miten ystävyys alkaa?

Sosiaalitieteilijä Brené Brownin tutkimus tulee lähelle omaa työtämme yksinäisyyden parissa. Hän on perehtynyt ihmisten kertomuksiin tunteista, jotka liittyvät läheisesti yksinäisyyteen ja ystävyyteen: häpeää ja sen voittamista, haavoittuvuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, sekä kaikista tärkeintä, luottamusta. Brown on tutkinut erityisesti ihmisiä, jotka osallistuvat omaan elämäänsä niin sanotusti täysin sydämin.

Mutta millaisia valintoja sitten pitäisi tehdä, jotta elämässä olisi enemmän ystävällisyyttä ja ystävyyttä?

1. Tule näkyväksi. Ystävyys syntyy kohtaamisista. Siksi on tärkeää tulla näkyväksi. Ystävystymisen hintaan kuuluvat myös ne kohtaamiset, joissa emme tule nähdyksi ja kuulluksi. Kukaan ei välty arvostelulta. Maailma on täynnä ihmisiä, joille olet joko liikaa tai liian vähän. Älä silti luovuta, vaan luota ystävällisyyteen, jatka näkyväksi tulemista.

2. Uskalla olla sinä. Luota, että riität tänään. Vertailemalla itseäsi muihin ja arvioimalla kriittisesti muita yhteenkuuluvuus katoaa. Keskity olemaan parhaimmillasi se, kuka sinä olet. Siinä kilpailussa voitat aina.

3. Luota haasteisiin. Elämän on täynnä haasteita. Monet tilanteet ovat vaikeita kaikille, eivät vain sinulle. Sinun ei tarvitse osata ja hallita kaikkea. Kaikki ihmiset jakavat lopulta suuren epävarmuuden. Älä siis ota sitä henkilökohtaiseksi ominaisuudeksesi. Rohkeus syntyy tekemällä ja luottamalla, että kuten kaikki muutkin, kasvat ja opit kaikista eteesi tulleista haasteista.  Osa tätä luottamusta on hakea apua, jos koet sitä tarvitsevasi.

4. Vastaa ilosta. Tee asioita, jotka ilahduttavat sinua. Harjoita kiitollisuutta sosiaalisissa tilanteissa. Tee muut ihmiset näkyviksi kertomalla heille, kun on kiva jutella, kiittämällä, kun joku on avulias. Paras kiitollisuuden ja arvostuksen osoitus on kuunteleminen ja jakaminen.

5. Omista tekemisesi. Ystävyys pohjautuu siihen, että olet ensin ystävä itsellesi. Muilla on joskus huono päivä, etkä ehkä tule kohdatuksi. Sinä olet ystävällisellä asenteella silti tehnyt sen, minkä voit. Huomenna on uusi päivä, uusi mahdollisuus. Ravistelemalla tottumuksiasi pysyt uteliaana. Uudet tapahtumat ja kohtaamiset ovat oiva keino pysyä uteliaana.

6. Luota vertaisiin. Jos voitat itsesi jossakin asiassa, kuten yksinäisyydessä, voi olla, että et tule kuulluksi niiden joukossa, jotka eivät koskaan ole kokeneet mitään sellaista kuin sinä. Hae palautetta ja arvostusta vertaisilta eli niiltä, jotka riittävästi ymmärtävät, mistä puhut, ja sen, miten paljon laitat itseäsi likoon. Tunnistat vertaisen siitä, että hän auttaa sinua ylös, kun kompastut. Hän ei jää etäälle arvioimaan, miten hyvä tai huono suoritus kaatumisesti ja nousemisesi oli.

7. Ole ystävällinen, koska jokainen, jonka kohtaat, käy läpi omaa taisteluaan. Pohjimmiltaan ystävällisyys on sen tekemistä, mikä on oikein, sen sijaan, että valitsisimme sen mikä on kivaa, nopeaa ja helppoa. Itsen ja muiden arvostelu on helppoa, mutta johtaa armottomaan ja pohjattomaan yksinäisyyteen. Annamme toisillemme mahdollisuuden kasvaa luopuessamme tarpeettomasta itsesuojelusta, tunnistaessamme toisissamme tietoisesti enemmän samankaltaisuutta kuin erilaisuutta, vaaliessamme ja tehdessämme toisillemme pyyteetöntä hyvää ja salliessamme toistemme epätäydellisyyden.  

Olemme asiakkaiden kanssa huomanneet, miten yksinäisyydessä kipeästi kaivattu rohkeus ja yhteenkuuluvuus alkavat syntyä ja syvetä itse tehtyjen valintojen kautta. Niiden valintojen, joissa päättää toimia vähemmän yksin.

”Kiinnostava paradoksi on siinä, että kun hyväksyn sen kuka olen, silloin voin muuttua”, sanoo psykologi Carl Rogers.

Elämän suurin muutosvoima on tässä ystävällisyydessä ja ystävyydessä.

 

Kuuntele myös Havaintoja ihmisestä -ohjelman jakso ystävyydestä Yle Areenasta!

Maria Lähteenmäki

yksinäisyystyön päällikkö

HelsinkiMissio-blogi – Alla inlägg

31.05.2022 –
Aku-Pekka Laakso

Yritykset etsivät jatkuvasti organisaation ja ihmisten mahdollisuuksia kehittyä. Vuosien varrella olen ollut mukana toteuttamassa monenlaisia työyhteisön kehittämisen selvityksiä.

12.05.2022 –
Silva Saulio

Muistatko sen ajan, kun aloitit ensimmäisessä työpaikassasi ja opinnot oli juuri lopetettu, tai olit niitä viimeistelemässä? Minä muistan; omasta siirtymisestä koulun penkiltä vakituiseen työelämään on kulunut kolme vuotta. Nytkö olen asiantuntija, kun vielä hetki sitten sähköpostiallekirjoituksessa luki harjoittelija?

26.04.2022 –
Maria Lähteenmäki

Istun akateemisessa juhlapöydässä mieheni avecina vieressäni arvovaltainen kutsuvieras, silloinen valtiovarainministeri.

05.04.2022 –
Hanna Kari

HelsinkiMissiossa rakennamme välittämisen yhteiskuntaa, jossa hyvinvoinnin perusyksikkönä toimii ihminen. Hyvinvointipalveluissamme noin 60 työntekijää ja yli 1000 vapaaehtoista toimivat ihmisinä ihmisille aidoissa kohtaamisissa.

25.03.2022 –
Lilli Öhberg

Lapsen vakava sairaus tai vammautuminen on aina koko perhettä koskettava kriisi. Silloin tarvitaan muita ihmisiä, jotka kannattelevat ja tukevat perheen arkea. Vapaaehtoiset Perhekaverit huolehtivat sairaalassa siitä, ettei kenenkään tarvitse jäädä kriisin keskellä yksin.

16.03.2022 –
Olavi Karvonen

Ylisukupolviset kohtaamiset vähenevät jatkuvasti yhteiskunnassamme. Luontevia tilaisuuksia ja tiloja kohtaamisille ei juurikaan ole tarjolla, vaikka niille olisi tarvetta. Missä eri sukupolvet voivat kohdata tässä ajassa?

16.03.2022 –
Tuuli Albekoglu

Perheen rooli on kaikissa kulttuureissa keskeinen – yhteisö, joka kulkee rinnalla läpi elämän ja jonka jäsenet pitävät toisistaan huolen. Se nähdään rauhan ja rakkauden tyyssijana, josta saa turvaa ja tukea, myös silloin kun sitä ei muualta löydä. Usein tilanne on kuitenkin monimutkaisempi.

16.03.2022 –
Saara Ahtola

Koetko ahdistusta ilmastomme tilasta? Ilmastonmuutokseen liittyvät tunteet voivat synnyttää toimintaa sen hillitsemiseksi, mutta joskus ne voivat lamauttaa. Nuorisobarometrin 2021 tuloksissa näkyy suru ja huoli luontomme tilasta, mutta vastapainona on havaittavissa myös toivoa.

16.02.2022 –
Jenni Palomäki

Jokainen nuori tarvitsee aikuisen, joka uskoo häneen. Jokainen sateenkaarinuori tarvitsee hänen uskovaa aikuista vieläkin enemmän.  Nuoret tarvitsevat kokemuksen siitä, että he ovat omina itsenään oikeanlaisia ja kuuluvat joukkoon.

18.01.2022 –
Outi Köhler

Sosiaaliset suhteet ovat keskeinen osa ihmisten hyvinvointia myös organisaatioiden sisällä. Työelämässä myönteinen toiminta huomataan, ja myönteisyyttä pidetään toivottavana ja vallitsevana piirteenä.

17.11.2021 –
Mikko Schalin, kriisityöntekijä

Parisuhteen ongelmia ei aina saada ratkottua kaksin. Arki saattaa täyttyä toistuvista riidoista, joiden syyt tuntuvat olemattoman pieniltä. Joskus tilanteeseen vaikuttavat isommat luottamusta heikentäneet tapahtumat.

17.09.2021 –
Virpi Valtonen

Harva tulee miettineeksi yksinäisyyttä työelämän näkökulmasta. Yksinäisyys nähdään usein iäkkäiden tai syrjäytyneiden ongelmana, vaikka se on todellisuudessa valtava inhimillinen ja yhteiskunnallinen tragedia, joka koskettaa lähes joka kolmatta suomalaista*.

22.06.2021 –
Tuula Colliander

Kun sanoin töissä, että haluan kirjoittaa Pride-viikon blogin, luulin tietäväni, mistä kirjoitan. Ajatukseni oli, että tehtävä on helppo, olenhan itse yhdenvertaisuuden, monimuotoisuuden ja tasa-arvon asialla, niin työssäni kuin yksityishenkilönä.

21.06.2021 –
Annika Aspegrén

Den där stickande känslan i fingrarna igen. Rummet verkar suddigt, overkligt, nästan som i en dröm. Jag kan känna min andning tydligare och tydligare. Trycket på bröstet. Spänningen i axlarna och i nacken. Olustighetskänslan sprids som en löpeld genom hela kroppen.

21.06.2021 –
Kaisa Tanskanen

Tuntuu luontevalta rohkaista ja lohduttaa hädässä olevaa ystävää, mutta miksi meidän on niin vaikea suhtautua itseemme samanlaisella myötätunnolla?

16.06.2021 –
Heidi Nygård-Michelsson

Palautekulttuuri ja tiedolla johtaminen ovat työelämässä tuttuja termejä. Mutta mitä tapahtuu, kun nämä kaksi yhdistetään? − Syntyy palautetietoinen työkulttuuri, jossa omaa työtä johdetaan palautteeseen pohjautuvalla tiedolla.

19.05.2021 –
Rebecka Forsberg

Om jag hade en önskning hade den nog varit att ingen person någonsin skulle känna sig ensam, att alla alltid skulle känna att de åtminstone har en vän.

12.05.2021 –
Hanna Koskenkangas

Elämme ihmishistorian vuorovaikutteisinta aikaa. Nykymaailmassa sosiaaliset taidot, tiimityöskentely ja me-henkeä edistävät työkulttuurit ovat arkipäivää ja heimoutumista parhaimmillaan. Samalla useat meistä tuntevat olonsa yksinäiseksi.

22.04.2021 –
Tuula Colliander

Elämme poikkeuksellisia aikoja, joiden myötä yksinäisyydestä on tullut kollektiivinen kokemus suomalaisille. Yksinäisyyttä koetaan entistä enemmän myös työpaikoilla.

21.04.2021 –
Tuuli Albekoglu

Toisen ihmisen kohtaaminen myötätunnolla vaatii rohkeutta. Se voi viedä vaikeidenkin tunteiden äärelle. Joskus voi tuntua helpommalta etsiä ratkaisuja kuin todella kuunnella: ”Mikset aloita uutta harrastusta?

18.03.2021 –
Heidi Östling

Nya restriktioner. Igen. Hur länge ska vi klara oss? Jag sitter i min etta som jag arbetat från i snart ett år när jag lyssnar på regeringens informationstillfälle. Jag funderar på de unga som jag träffat över skärmen och som ofta kämpar med känslan av ensamhet.

12.02.2021 –
Maria Lähteenmäki

Pystyssä pysyminen on ihmiselle jotenkin kunniakasta. ”Miten menee?” – ”Hyvin”, voisi yhtä hyvin olla ”Oletko pystyssä” – ”Pystyssä ollaan!” vaikka samalla tuntuisi, että perustus on juoksuhiekkaa ja vain nenänkärki hipoo pintaa.

17.12.2020 –
Hanna Kari

Ihmiselle on tärkeää jakaa tarinansa. Mitä enemmän ikää karttuu, sitä enemmän olisi kerrottavaa. Muistoja, tapahtumia, merkityksellisiä hetkiä. On kuitenkin tavallista, että vanhalla ihmisellä ei ole ketään, kenen kanssa keskustella.

23.11.2020 –
Tuula Colliander

Kriisi ja poikkeusajat synnyttävät myös hyvää. Kun tuttu ja turvallinen arjen poljento muuttuu äkillisesti, on löydettävä nopeasti uusia tapoja toimia.

20.11.2020 –
Jenny Julkunen

Sydänemoji ei ole yhtä kuin halaus. Voiko some korvata aidon kohtaamisen elämässämme?

12.10.2020 –
Essi Kähkönen

”Sieltähän se mun oma enkelini taas tulee”, oli rouvalla tapana huikata, kun hän avasi minulle oven. Halasimme – ja meistä molemmista tuntui, että ystävykset ne tässä taas tapaavat.

17.09.2020 –
Taina Salovuori

Muistatko ensimmäisen erosi? Pysähtyikö arki? Itkitkö iltaisin? Kenen kanssa siitä juttelit ja lohdutettiinko sinua hädän hetkellä? Kertoiko kukaan, miten kriiseistä selvitään, ja että kriisissä kuuluukin reagoida? Jäitkö kokemuksesi kanssa yksin?

20.08.2020 –
Maria Lähteenmäki

Vanheneminen oli pienenä jotain erityisen ihannoitavaa. Sitten tuli päivä, jolloin huomasin, että eivät ne aikuiset niin hirveän onnellisia olekaan. Jopa siinä määrin ei-onnellisia, että sain isältäni suoran elämänneuvon: ”Älä ole liian kiltti. Olen kokeillut, ei se kannata.”

19.05.2020 –
Emma Lindegren

Koronapandemia sysäsi Nuorten kriisipisteen etätyöskentelyyn. Etäkohtaamiset ovat osoittautuneet merkityksellisemmiksi kuin etukäteen olisi osannut ajatellakaan. Tuliko etäkriisityö jäädäkseen?

19.05.2020 –
Carita Peltonen

Sairastuin noin kaksi vuotta sitten vakavaan työuupumukseen. Olin salannut jo pitkään voimien vähenemistä ja pahaa oloani.

Visa mer ›