Seniorit

ERJA SAARINEN

Lukuaika:

2min

20.4.2022

Digituki ei ole pelkkää tekniikkaa

HelsinkiMission kautta digitukea voi saada sekä kotona että etänä. Kotiopastuksessa syntyy helposti kaveruuksiakin. KUVA: Jani Laukkanen

Digitekniikka on hyvä renki, mutta huono isäntä. Sen hallitsemiseksi  tarvitsee usein apua. Sitä löytyy HelsinkiMissiosta. Ja tarjolla on muutakin kuin teknistä tukea.

Altti Laakson, 84, digimaailman haasteet nosti esiin älypuhelin, joka toi arkeen ”liian monta kysymysmerkkiä”. Onneksi silmiin sattui HelsinkiMission lehti-ilmoitus, jossa avun luvattiin olevan puhelinsoiton päässä.

Antti Heiskanen, 70, taas ajatteli elokuussa 2016 eläkkeelle jäädessään, että hyvä terveys ja taloustilanne antavat mahdollisuuden tehdä edelleen ”jotain merkityksellistä”: jakaa omaa osaamista muillekin.

Insinööritaustaiselle uudistuvaa tietotekniikkaa on ollut helppo sisäistää vielä eläkkeelläkin. Toimittuaan nelisen vuotta Enter ry:n digineuvonnassa, hän läksi helmikuussa 2022 mukaan myös HelsinkiMission uuteen kotidigitukitoimintaan. Se yhdisti Laakson ja Heiskasen.  

– Oli mukavaa saada opastettavien joukkoon myös mies. Naiset ovat näissäkin ongelmissa rohkeampia ottamaan yhteyttä. Avun pyytämisen kynnys tuntuu olevan miehille korkeampi kuin naisille. Lieneekö siinä taustalla ajatus, että miehen pitää hallita tekniikka, Heiskanen pohtii.  

Laaksokin myöntää alussa jarrutelleensa mukaan lähtöä.

– Vaikka toimiessani liikkeenharjoittajana työhön riitti laskutikku, eivät laitteet sinänsä minua pelota. Tietokonekin minulla on ollut jo vuosia. Hyvin meni, kun toiminnat pysyivät minimaalisina, mutta nyt kun koko ajan tulee vastaan jotain uutta, pää ei pysy enää matkassa, Altti Laakso myöntää.

– Ei tarvita näin laajaa järjestelmää. Suppeampi olisi meille ikäihmisille paljon terveellisempi. Ei tulisi niin paljon virheitä.

LIIAN ÄLYKÄS PUHELIN?

Antti Heiskasen mukaan useimmilla senioreilla on nykyään kotonaan ainakin kaksi laitetta: älypuhelin sekä tietokone tai tabletti ja jonkin tyyppinen laajakaista tai mobiilireititin.

Kotidigituessa kysymyksiä ja tarpeita onkin laidasta laitaan: tv:n kanava-asetuksista pankkikortin uuden pin-koodin hankkimiseen. Jatkuvasti digiopastajakin oppii ja opettelee uutta.

Eniten ongelmia on puhelinten kanssa.  

– Niistä on tullut kovalla rytinällä kaiken kattavia käyttölaitteita ja tehokkaita tietokoneita.

Antti Heiskasen ja Altti Laakson digitukitapaamisissa eniten aikaa kuluu älypuhelin äärellä. KUVA: Jani Laukkanen

Eikä apua vaikkapa puhelimen asetusten tai toimintaongelmien suhteen saa helposti – ainakaan puhelimia myyvistä liikkeistä.

– Jos jokin ei toimi, myyjät vaan haluavat panna puhelin huoltoon ja lyödä maksumittari päälle. Vaikka huollon sijaan tarvitsisin neuvoja, Laakso hieman marmattaa.

– Ja todella ikävää on se, että ihmisten osaamattomuutta käytetään hyväksi. Operaattoreiden ylimyynti on välillä aika rajua, Heiskanen huokaa.

AIKAA JA TOISTOA

HelsinkiMission kautta digitukea voi saada sekä etä- että kotiopastuksesta. Parhaana vaihtoehtona Antti Heiskanen pitää kotivierailuja, koska silloin voidaan edetä rauhallisesti turvallisessa ja rauhallisessa miljöössä ja välillä keskustella ihan muista asioista.  Syntyy kaveruuksiakin; toiminta on osa yksinäisyyden ehkäisemistä.

Altti Laakson kokemuksen mukaan keskeistä opastuksessa on aika ja toisto.

–  Joskus nuorempana naapurin abiturientti opetti minulle Commandore 64:n käyttöä. ”Kyllä se siitä sujuu, kun olet tehnyt sen sata kertaa”, hän opasti.

Vaikka tietoliikenneyhteydet ovat vaikeita, laitteet eivät mene helposti rikki. Salasanojen kirjaaminen ja niiden säilyttäminen ”sinisessä vihkossa” on sen sijaan hyvin haasteellista, Heiskanen toteaa.

– Kun niitä ei muista, hätäännytään ja saadaan toiminnat tukkoon. Harva kirjoittaa salasanoja muistiin tai ainakaan niiden muutoksia päivämäärineen.

– Olenkin sanonut, että pitäisi olla päässä muistikortti tai kädessä siru, jota näyttämällä saisi joka laitteen toimimaan, Altti Laakso visioi.

EI PELKKÄ ”TEKNINEN SUHDE”

HelsinkiMissio antaa digiopastajille valmennuksen ihmisten kohtaamiseen sekä järjestön toimintaan ja periaatteisiin. Järjestö vastaa myös varausjärjestelmästä, josta opastaja  voi napata itselleen sopivia kohteita.  

– Mutta on tämä niin antoisaa, että olen aika usein antanut omat yhteystietoni, josta minut voi soittaa tarvittaessa apuun, Heiskanen myöntää.

Kun asiat hoituvat kotoa käsin, säästyy vaikkapa pankkikonttoriin reissaamiselta ja siellä jonottamiselta. KUVA: Jani Laukkanen

HelsinkiMission digitapaamisia hänellä on yleensä pari kertaa viikossa. Opastettavien vaihtuvuus on suurta, joka viikko saattaa tulla mukaan uusi kasvo. ihminen. Kaikkiaan opastettavia on nyt parikymmentä.  

Tapaamisia järjestetään tarpeen mukaan.

– Pari tuntia on kuitenkin se maksimi, jossa pystyy antamaan ja ottamaan vastaan uutta asiaa. Toisaalta useampien tapaamisten myötä alkaa syntyä jopa kaveruutta, kun samalla rupatellaan arkisista asioista ja vaihdetaan vaikka lamppu tarvittaessa. Kyse ei ole rahastuksesta, mutta kyllä kahvin ja pullan saa opastajalle   halutessaan tarjota, Heiskanen naurahtaa.

– Harvoin tapaamisen jäävät yhteen kertaan. Altin luona voisin kuvitella käyväni vielä ensi vuonnakin.

– Niin minäkin olen sen ajatellut. Ei tarvitse puhua itsekseen kilpaa television kanssa, Laakso nauraa.

Koska tapaamisissa käydään läpi muassa pankkiasioita ja potilastietojärjestelmiä, keskeistä on luottamus.

– Sitä on löytynyt. Siksi tässä haluaa ja uskaltaa kysyä kaikenlaista, Altti Laakso painottaa.

ISÄNNÄSTÄ RENGIKSI

Suomi kulkee digipalveluiden tarjonnassa etukenossa. Se on Antti Heiskasen mielestä sekä hyvä että haastava asia.

– Muutoksen vauhti hirvittää itseäkin. Kohta ei pysty hoitamaan enää mitään asioita ilman verkkoa. Veroilmoituksen tekokin siirtyy verkkoon. Tarve opastukseen on valtava, ja apuakin alkaa ainakin Uudellamaalla löytyä. Mutta paljon jää taka-alalle heitä, jolla ei ole Altin tyyliin rohkeutta ottaa yhteyttä johonkin tukea tarjoavaan tahoon, Heiskanen pahoittelee.

Sillä onhan digitekniikasta hyötyäkin. Kun asiat hoituvat kotona koneen ääressä, säästyy vaikkapa pankkikonttoriin reissaamiselta ja siellä jonottamiselta sekä sopivien tapaamisaikojen metsästykseltä. Terveystiedot saa helposti tarkistettua Maisa-sovelluksesta.

Facebook ja muu sosiaalinen media ei Altti Laaksoa kiinnosta, mutta sähköpostiviestittely, verkosta löytyneet ruokaohjeet ja veteraanisukeltajien sivusto ovat jatkuvassa käytössä. Verkkokauppaakin hän on hyödyntänyt.  

– Ja lueskelen minä iltapäivälehtien juorujakin, hän nauraa.  

Koska verkkomaailman valikoima on valtava, Antti Heiskanen pyrkii nostamaan siitä esiin hyödyllisiä arjen palveluita, joita ei välttämättä heti itse hoksaa.

– Jos henkilö kulkee vielä omilla jaloillaan, suosittelen HSL:n reittiopasta. Ja monille tuntematon on  Celianet, josta voi ladata maksutta kirjoja luettavaksi tai kuunneltavaksi.

Digituen tarve tuskin ainakaan vähenee jatkossa. Millä aikataululla mahtavatkaan toteutua älykodit, joissa voi tapahtua melkein mitä vaan oikeanlaisilla asetuksilla.

ERJA SAARINEN

20.4.2022